Seitsemän viikon Suomenloma mahtui pikkulaukkuun. Lue miten kevyesti muutin maasta toiseen. Kuva: © Aila Kemppinen
Turkoosit vedet, palmut, kuuluisat rannat, terveellinen välimerellinen ruoka ja viinitarhat, pittoreskit kylät ja eloisat kaupungit – niistä on Riviera tehty.
Vai onko? Millainen on se Riviera, joka avautuu talvipakolaisille ja millaista on oikeasti aloittaa uusi elämä Etelässä?
Nopeilla visiiteillä rakastuu maisemiin ja ruokakulttuuriin, ja upeaan Välimereen.
Omaa rakastumisen hetkeä en enää muista, mutta kauan siitä jo on. Nuoruuden kesäisillä Interreileillä kävin eri kokoonpanoilla aina näillä rannoilla. Pariisissa junaan ja kiireesti Nizzaan, Cannesiin, Antibesiin, Monacoon ja Mentoniin. Aikuisena työmatkoilla sekä ihanat kokemukset ystävien Nizzan kodissa ja päiväretkillä lumoavissa maisemissa vahvistivat vain tunnetta. Sitten joskus minäkin…
Punapippuripuun alla -blogissani käsittelen teemoja, jotka tuntuvat ajankohtaisilta ja kiinnostavilta tässä elämäni vaiheessa, jossa työuran pääosa – ainakin se pätemisen vaihe – on suoritettu. Ja edessä, uskon ja toivon, on värikkään elämäni uusi kiinnostava vaihe Välimeren valossa. Harha siitä, että pystyisin muuttamaan maailmaa paremmaksi paikaksi, ei ole kokonaan haihtunut, mutta nyt ymmärrän senkin, ettei ole väärin nauttia elämästä. Itselleni tärkeitä teemoja ovat edelleenkin tyttöjen ja naisten asema kansainvälisesti sekä eläinten hyvinvointi. Ne arvot olen saanut kodistani ja niiden puolesta olen toiminut koko tähänastisen elämäni.
Menolippu ja kaksi matkalaukkua – Suomen asunto varastoon ja osoite väliaikaisesti Poste Restanteen. Kohti keveämpää elämää!
Lämpimästi tervetuloa mukaan Punapippuripuun alla -blogin matkaan!
Annamari
Tutustu Annamariin paremmin >> tästä
Lisää kommentti