Tänään 6.12.2023 Suomi juhlii 106. itsenäisyyspäiväänsä, félicitations la Finlande!. Useissa Euroopan maissa, kuten Pohjois- ja Itä-Ranskassa, Belgiassa ja Luxembourgissa juhlitaan tänään lasten suojelupyhymyksen Saint Nicolas’n (Pyhän Nikolauksen) päivää, jolloin monissa lastentarhoissa ja alakouluissa lapset saavat lahjoja ja makeisia.
Saint Nicolas on myös Lothringenin suojeluspyhimys. Nancyssa, Koillis-Ranskassa, järjestetään aina 6.12. jokavuotinen perinteinen Saint Nicolas’n kulkue. Suojeluspyhimys on paraatin tähti ja ohjaa kulkuetta. Nancyn pormestari luovuttaa kaupungin avaimet pyhimykselle ja ilmoittaa joulunajan juhlien alkamisesta ja talvipäivänseisauksen juhlasta.
Pyhimyksen tehtävänä on palkita kiltit lapset ja vastaavasti rankaista tuhmia vekaroita. Tehtävästä vastaa “Père Fouettard” eli piiskaukko, joka kulkee pyhimyksen mukana.
Pyhä Nikolaus syntyi noin vuonna 270 nykyisessä Lounais-Turkissa. Hurskas mies omisti koko elämänsä hyväntekeväisyydelle ja jakoi koko perimänsä omaisuuden köyhille. Hän kuoli 6. joulukuuta 331 Myran kaupungissa.
Pyhän Nikolauksen perinne juontaa juurensa keskiajalle. Kirkko kanonisoi hänet ja hän on pyhä hahmo sekä katolisessa että ortodoksisessa uskonnossa, mm. Nizzan ortodoksinen kirkko ja Monacon katedraali ovat omistettu Pyhälle Nikolaukselle.
Pyhän Nikolauksen perinne on sittemmin kulkeutunut useiden kristittyjen maiden tapoihin ja kulttuureihin. Hollannissa jaettiin lapsille lahjoja Pyhän Nikolauksen päivänä ja tapa levisi hollantilaisten protestanttien mukana Yhdysvaltoihin, jossa aikojen saatossa kehittyi joulupukkihahmo ”Santa Claus”. Nimensä Santa Claus sai Hollannin Sinterklaas-suklaarasiasta, joka puolestaan polveutui Nikolauksesta.
Euroopassa puolestaan Martti Luther halusi korvata liian paavillistuneen Nikolauksen juhlan ja kehitti jouluaatoksi Christkind-juhlan, jossa lahjat toi Jeesus-lapsi eikä Nikolaus. Pyhää Nikolausta voidaan siis pitää hyvällä syyllä joulupukin esi-isänä.
Tutustu Timo Hakolan opaspalveluihin >> tästä
Lue lisää aiheesta:
Ranskalaiseen loppiaiseen (épiphanie) kuuluu itämaan tietäjien kunniaksi leivottu perinteinen loppiaiskakku galette des rois, kuninkaiden kakku. Loppiaiskakku päättää joulunajan herkuttelun ja valmistelee alkavaan arkeen… Tästä vuosisatojen ajan leivotusta perinnekakusta on olemassa lukemattomia versioita, mutta tavallisimmin sen ainekset ovat voitaikina, sokeri ja mantelimassa. Kakku on tuhti ja makea, pienikin pala riittää jälkiruoaksi. Kyytipoikana voi tarjota vaikkapa kahvia tai siideriä, […]
Joulumarkkinat (torit) ja -kylät (marchés de Noël, villages de Noël) ovat näkyvä osa ranskalaista joulumaisemaa. Ranskassa vanhimmat ja tunnetuimmat joulumarkkinat järjestetään Strasburgissa. Joulukuusen (le sapin de Noël) alkuperään ja merkitykseen liittyy useita myyttejä, ja moni Euroopan maa, kuten Viro ja Latvia, katsovat, että joulukuusiperinne on lähtöisin sieltä. Joulukuusi nykyisin tuntemassamme muodossa on todennäköisesti peräisin 1500-luvulta […]
Lisää kommentti